Eläkekertymä on jokaiselle suomalaiselle tärkeä, vaikka sitä ei ehkä tule mietittyä ennen kuin eläke alkaa häämöttää. Se kertoo, kuinka paljon sinulle on kertynyt tulevaa eläkettä työurasi aikana. Jokainen palkka, yrittäjätulo tai sosiaalietuus voi kasvattaa eläkettäsi, ja mitä pidempään työskentelet, sitä suurempi eläke sinulle todennäköisesti muodostuu.

Eläkkeen määrä ei ole sattumaa. Se perustuu tarkkaan lakiin kirjattuihin laskentaperiaatteisiin, jotka koskevat kaikkia Suomessa työskenteleviä. Tässä artikkelissa käydään perusteellisesti läpi, miten eläkekertymä syntyy, miten työeläkkeen kertyminen etenee eri elämäntilanteissa, paljonko eläkettä kertyy vuodessa ja mikä oikeastaan on “hyvä eläke”. Lisäksi selvennämme, miten eläke lasketaan ja miten omaa eläkettä voi arvioida jo hyvissä ajoin ennen eläkeikää.

Tavoitteena on, että ymmärrät tämän artikkelin luettuasi, miten eläkkeesi muodostuu ja millaisilla valinnoilla voit itse vaikuttaa siihen.

Eläkkeen muodostuminen Suomessa

Suomessa eläke koostuu kahdesta pääosasta: työeläkkeestä ja kansaneläkkeestä. Työeläke perustuu omaan työuraasi – siihen, kuinka paljon ja kuinka pitkään olet tehnyt työtä, sekä paljonko olet ansainnut. Kansaneläke taas on turvaverkko niille, joille ei ole kertynyt riittävästi työeläkettä.

Useimmilla suomalaisilla työeläke muodostaa suurimman osan tulevasta eläkkeestä. Kansaneläke täydentää sitä vain silloin, kun työeläkkeen määrä jää pieneksi. Käytännössä kansaneläkkeen tarkoitus on varmistaa, että kaikilla on jonkinlainen perustoimeentulo myös eläkkeellä. Jos työeläkettä on kertynyt yli noin 1 500 euroa kuukaudessa, kansaneläkettä ei yleensä enää makseta.

Eläkkeen muodostuminen tapahtuu siis kahden järjestelmän kautta. Työeläke seuraa ansioitasi ja työuraasi, kun taas kansaneläke paikkaa aukot, jos työvuosia tai tuloja on ollut vähän. Tämä tekee suomalaisesta järjestelmästä sekä reilun että turvaavan – jokainen saa jotakin, mutta ahkerasti työskennellyt saa suhteessa enemmän.

Miten eläke kertyy työuran aikana?

Eläkkeen kertyminen perustuu vuosittaisiin tuloihin. Jokaisesta ansaitsemastasi eurosta kertyy pieni osuus eläkettä tulevaisuutta varten. Tätä osuutta kutsutaan karttumaprosentiksi. Nykyisin karttumaprosentti on 1,5 % vuodessa kaikille työntekijöille.

Käytännössä se tarkoittaa, että jos tienaat vuoden aikana 40 000 euroa, sinulle kertyy tuolta vuodelta 600 euroa lisää vuosieläkettä. Kuukausitasolla tämä on noin 50 euroa kuussa, joka lisätään pysyvästi eläkkeeseesi. Mitä enemmän tienaat ja mitä pidempään työskentelet, sitä suuremmaksi eläke karttuu.

Vuonna 2025 työntekijän oma työeläkemaksu on keskimäärin noin 7,15 % palkasta (53 vuotta täyttäneillä noin 8,65 %). Työnantaja maksaa lisäksi oman osuutensa, joten yhteensä työeläkemaksu on noin 24–25 % palkasta. Näitä maksuja ei kuitenkaan voi ajatella suoraan henkilökohtaisena eläkesäästönä – ne menevät yhteiseen järjestelmään, joka turvaa kaikkien eläkkeet.

Yrittäjille eläkkeen kertyminen toimii YEL-järjestelmän kautta. Yrittäjän eläke karttuu hänen ilmoittamastaan YEL-työtulosta. Jos työtulo on liian matala, myös eläkekertymä jää vaatimattomaksi. Siksi YEL-työtulo kannattaa mitoittaa todellisen työpanoksen mukaiseksi, vaikka se merkitsisikin hieman suurempia kuukausimaksuja.

Eläkkeen kertyminen on pitkä prosessi, joka kulkee rinnalla läpi koko työuran. Joka kuukausi pieni osa tuloista siirtyy tulevaisuuden turvaksi – huomaamatta, mutta varmasti.

Milloin eläke alkaa karttua?

Eläkettä alkaa karttua 17 vuoden iästä alkaen kaikesta vakuutetusta työstä. Heti kun täytät 17 vuotta ja olet palkkatyössä, työnantajasi maksaa eläkemaksut, ja ansiosi kerryttävät eläkettäsi. Jos taas olet yrittäjä, YEL-maksuvelvollisuus alkaa 18-vuotiaana.

Tämä muutos on tärkeä, sillä aiemmin eläke alkoi karttua vasta 18-vuotiaasta, ja sitä ennen jopa 23-vuotiaasta. Nykyisin myös nuorten kesätyöansiot lasketaan mukaan. Jo ensimmäinen kesätyö tai osa-aikainen kaupan kassatyö voi siis olla ensimmäinen pala tulevaa eläkettäsi.

Eläkettä ei kuitenkaan kerry hyvin pienistä tuloista. Työeläkevakuuttamisen alaraja on noin 65 euroa kuukaudessa, eli jos tulot jäävät alle tämän, eläkettä ei kerry. Käytännössä lähes kaikki vakituiset ja määräaikaiset työt ylittävät tämän rajan, joten suurimmalle osalle työntekijöistä eläke alkaa kertyä automaattisesti ensimmäisestä palkasta alkaen.

Tämä järjestelmä tekee eläkkeen kertymisestä oikeudenmukaista: myös ne, jotka aloittavat työelämän nuorina tai tekevät osa-aikatyötä, saavat osansa eläkekertymästä.

Työeläkkeen kertyminen eri elämäntilanteissa

Moni ajattelee, että eläkettä kertyy vain varsinaisesta palkkatyöstä, mutta näin ei ole. Suomessa myös tietyt palkattomat jaksot voivat kerryttää eläkettä. Tämä on tärkeää erityisesti silloin, kun elämässä on vaiheita, jolloin työtä ei voi tai ehdi tehdä.

Eläkettä kertyy esimerkiksi seuraavista tilanteista:

• Työttömyyden aikana, jos saat ansiosidonnaista tai peruspäivärahaa.
• Sairausloman ajalta, jos sinulle maksetaan sairauspäivärahaa.
• Vanhempainvapaiden ajalta, esimerkiksi äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan perusteella.
• Opiskelusta, jos suoritat tutkinnon, josta saa eläkekertymähyvitystä.
• Kuntoutuksesta, jos saat kuntoutusrahaa.
• Omaishoitajana toimimisesta, jos saat siitä palkkiota.

Myös ulkomailla työskentelystä voi joissain tapauksissa kertyä eläkettä Suomeen, jos työ on vakuutettu suomalaisen järjestelmän kautta tai maiden välillä on sosiaaliturvasopimus.

Tällaiset eläkekertymää tuottavat tilanteet tekevät suomalaisesta järjestelmästä joustavan. Vaikka työuraan tulisi taukoja, et menetä kokonaan eläkekertymääsi. Järjestelmä tunnistaa, että elämässä on erilaisia vaiheita, ja huomioi ne eläkettä laskettaessa.

Miten eläke lasketaan?

Eläkkeen laskeminen perustuu vuosien aikana kertyneisiin ansioihin ja karttumaprosenttiin. Jokaiselta vuodelta kertynyt eläkekertymä lasketaan yhteen, minkä jälkeen siihen sovelletaan elinaikakerrointa ja palkkakertoimia.

Palkkakerroin korjaa vanhojen ansioiden arvon vastaamaan nykyistä hintatasoa. Näin 1990-luvulla ansaittu palkka ei jää liian pieneksi suhteessa nykyiseen elintasoon. Kun eläke alkaa, siihen sovelletaan vielä elinaikakerrointa, joka huomioi väestön keskimääräisen eliniän kasvun. Käytännössä se hieman pienentää kuukausieläkettä, mutta tekee järjestelmästä taloudellisesti kestävän.

Kaava eläkkeen laskemiseksi voidaan tiivistää näin:

vuosiansiot × 1,5 % ÷ 12 × elinaikakerroin = kuukausieläke.

Jos esimerkiksi olet ansainnut 40 000 euroa vuodessa, eläkettä karttuu 600 euroa vuodessa eli 50 euroa kuussa. Kun tätä jatkuu 40 vuoden ajan, eläkkeesi voisi olla noin 1 500 euroa kuukaudessa – ennen elinaikakertoimen vaikutusta.

Eläkkeen määrä kasvaa myös, jos jatkat työskentelyä yli alimman eläkeikäsi. Silloin saat niin sanotun lykkäyskorotuksen, joka lisää lopullista eläkettäsi 0,4 % jokaiselta kuukaudelta, jona lykkäät eläkkeelle jäämistä. Yksi lisätyövuosi nostaa eläkettä noin 5 % – varsin hyvä korotus, jos jaksat ja haluat jatkaa työntekoa.

Paljonko eläkettä kertyy vuodessa?

Tämä on kysymys, johon moni haluaa nopean vastauksen. Laskusääntö on kuitenkin yksinkertainen: 1,5 % palkastasi vuodessa.

Jos siis tienaat 30 000 euroa vuodessa, eläkettä kertyy 450 euroa vuodessa. 50 000 euron vuosiansioilla kertymä on 750 euroa vuodessa. Kuukausitasolla tämä tarkoittaa noin 37–60 euron lisäystä tulevaan eläkkeeseen.

Pitkällä aikavälillä pienetkin summat kasvavat merkittäviksi. Jos työskentelet 40 vuotta ja tienaat keskimäärin 40 000 euroa vuodessa, saat eläkettä noin 18 000 euroa vuodessa eli 1 500 euroa kuukaudessa. Kun tähän lisätään mahdollinen kansaneläke ja mahdolliset lisäeläkkeet, kokonaiseläke voi olla huomattava osa aiemmista tuloistasi.

Näin ollen jokainen vuosi työelämässä on arvokas. Jokainen palkkalaskelma ja jokainen maksettu eläkemaksu kasvattaa tulevaa turvaasi.

Paljonko eläke on palkasta?

Eläkkeen määrä suhteessa palkkaan vaihtelee henkilöittäin, mutta keskimäärin suomalainen eläke vastaa noin puolta aiemmasta palkasta. Pitkän työuran ja vakaan tulotason ansiosta moni saavuttaa 50–60 %:n eläketason suhteessa viimeiseen palkkaansa.

Jos esimerkiksi palkkasi on ollut 3 000 euroa kuukaudessa, voit odottaa noin 1 500–1 800 euron kuukausieläkettä. Tämä riippuu kuitenkin uran kestosta, karttumisprosentista ja elinaikakertoimesta.

Keskimääräinen kokonaiseläke Suomessa on noin 2 000 euroa kuukaudessa. Monilla se jää kuitenkin alle 1 500 euron. “Hyvä eläke” tarkoittaa käytännössä sitä, että sillä pystyy elämään omien toiveiden mukaisesti ilman taloudellista stressiä. Joillekin se on 1 800 euroa, toisille 3 000 euroa.

On myös syytä muistaa, että eläkkeen verotus on kevyempää kuin palkkatulon verotus. Eläkeläisillä on omat verovähennyksensä, ja lisäksi palkasta pois jäävät työntekijämaksut. Näin ollen 60 % palkasta eläkkeenä voi vastata lähes samaa nettotuloa kuin 70 % työuran aikaisesta palkasta.

Eläkekertymä ja ikä

Ikä vaikuttaa eläkkeen kertymiseen monella tavalla. Ensinnäkin työeläkkeen karttumisprosentti on sama kaikille, mutta mitä vanhempi olet, sitä vähemmän aikaa sinulla on kartuttaa eläkettä. Toisaalta pidempi työura kasvattaa eläkettä huomattavasti.

Vuoteen 2025 saakka 53–62-vuotiailla työntekijöillä on ollut korotettu 1,7 %:n karttuma. Tämä on ollut väliaikainen sääntö, joka päättyy vuonna 2026. Sen jälkeen kaikille ikäryhmille karttuu eläkettä 1,5 % vuodessa.

Lisäksi ikä vaikuttaa siihen, kuinka pitkään eläkettä voi kartuttaa. Vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneillä eläkevakuuttamisen yläikäraja on 70 vuotta. Tämän jälkeen ei enää kerry uutta eläkettä, vaikka jatkaisit työskentelyä.

Eläkkeen määrään vaikuttaa myös elinaikakerroin, joka lasketaan sen vuoden mukaan, jolloin henkilö täyttää 62 vuotta. Mitä pidempään ihmiset elävät keskimäärin, sitä enemmän elinaikakerroin pienentää kuukausieläkettä. Tavoitteena on pitää eläkejärjestelmä tasapainossa pitkällä aikavälillä.

Ikä siis vaikuttaa siihen, miten ja kuinka pitkään eläkettä kertyy – mutta jokaisella työvuodella on merkitystä iästä riippumatta.

Eläkekertymä 63 vuoden jälkeen

Moni pohtii, kannattaako jatkaa työntekoa sen jälkeen, kun oma eläkeikä on saavutettu. Vastaus on usein kyllä – sekä taloudellisesti että henkisesti.

Vaikka yli 63-vuotiaille ei enää kerry korotettua 4,5 % karttumaa kuten ennen vuotta 2017, tavallinen 1,5 %:n karttuma jatkuu siihen asti, kunnes saavutetaan vakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja.

Suurin etu on kuitenkin lykkäyskorotus. Jokainen kuukausi, jonka lykkäät eläkkeelle jäämistä, kasvattaa eläkettäsi 0,4 %. Vuodessa tämä tekee lähes 5 % korotuksen. Jos eläkkeesi olisi 2 000 euroa, vuoden lykkäys nostaa sen noin 2 100 euroon – pysyvästi.

Lisäksi jatkettu työ kerryttää uutta eläkettä, joten hyödyt kaksinkertaisesti. Monet tekevätkin päätöksen jatkaa työssä esimerkiksi vuoden tai kaksi yli alimman eläkeiän. Se voi parantaa taloudellista turvaa huomattavasti eläkepäivien aikana.

Toisaalta jokaisen on hyvä punnita myös oma jaksamisensa. Eläke on ansaittu lepo, ja joskus aika jäädä pois työelämästä tulee ennen kuin lykkäyskorotus ehtii houkuttaa. Tärkeintä on löytää tasapaino hyvinvoinnin ja talouden välillä.

Mikä on hyvä eläke?

Mikä sitten on “hyvä eläke”? Vastaus riippuu elämäntavasta, asumismuodosta ja tottumuksista. Joillekin hyvä eläke on se, että rahat riittävät ilman huolta, toisille taas se, että voi matkustaa ja nauttia eläkepäivistä ilman tiukkaa budjettia.

Tilastojen valossa keskieläke Suomessa on noin 2 000 euroa kuukaudessa. Tätä suurempi eläke tarjoaa yleensä mukavan elintason, etenkin jos suuria lainoja ei enää ole. Monille riittävä eläke on kuitenkin pienempi – esimerkiksi 1 500 euroa voi olla oikein hyvä, jos asumismenot ovat matalat.

“Hyvää eläkettä” voi ajatella myös suhteessa omiin tuloihin. Jos pystyt eläkkeellä säilyttämään suurin piirtein saman elintason kuin työaikana, eläke on sinulle todennäköisesti sopivan kokoinen.

Tavoitteellinen eläke on monelle realistinen, kunhan työuraa on takana useita vuosikymmeniä ja palkka on ollut vähintään keskitason luokkaa. Myös oma säästäminen ja sijoittaminen voivat täydentää tulevaa eläkettä – vapaaehtoinen varautuminen on hyvä tapa kasvattaa turvaa eläkepäiville.

Laske eläkkeesi ja seuraa kertymääsi

Jokaisella on mahdollisuus seurata omaa eläkekertymäänsä. Työeläkeote kertoo, kuinka paljon eläkettä on jo kertynyt ja mistä tuloista se on muodostunut. Otteelta näet myös mahdolliset puutteet, kuten puuttuvat työsuhteet, ja voit korjata ne ajoissa.

Voit myös arvioida tulevaa eläkettäsi helposti verkossa olevilla laskureilla. Työeläkeyhtiöt ja Eläketurvakeskus tarjoavat palveluita, joissa voit syöttää tietosi ja nähdä arvion eläkkeestäsi eri eläkei’issä. Lask

ChatGPT sanoi:

Mietti 9s

Eläkekertymä Suomessa – opas eläkkeen kertymiseen ja laskemiseen

Eläkekertymä on elinikäinen kumppani, joka seuraa sinua ensimmäisestä palkasta viimeiseen työpäivään. Se syntyy pala palalta jokaisesta ansaitusta eurosta ja heijastaa koko työuran pituutta, palkkatasoa ja valintoja. Kun ymmärrät, miten eläkkeen muodostuminen Suomessa toimii, osaat tehdä parempia päätöksiä jo nyt – oli tavoitteesi vakaa perusturva tai “mikä on hyvä eläke” juuri sinun mittareillasi.

Ajatus on yksinkertainen: työeläkkeen kertyminen tapahtuu vuosittain prosenttiosuutena palkasta tai YEL-työtulosta. Lisäksi tietyt elämäntilanteet, kuten perhevapaat tai työttömyys, voivat tuoda eläkekertymää laskennallisesti. Lopullinen eläke muodostuu näistä vuoden paloista, joita korjataan kertoimilla ja joita voidaan kasvattaa lykkäyskorotuksella, jos jatkat työntekoa alimman eläkeiän yli. Seuraavissa luvuissa puretaan auki kaikki keskeiset osat – lyhyissä, helposti luettavissa kappaleissa – jotta voit myös laske eläkkeesi -tyyppisten arvioiden avulla nähdä, missä mennään.

Eläkkeen muodostuminen

Suomessa kokonaiseläke koostuu kahdesta pilarista. Työeläke on ansiosidonnainen ja seuraa uraasi sekä tulojasi. Kansaneläke ja tarvittaessa takuueläke täydentävät tilannetta, jos työeläkettä on kertynyt vähän. Monelle työeläke on pääosa, ja kansaneläke poistuu asteittain, kun työeläkkeen määrä lähenee noin 1 500 euroa kuukaudessa yksinasuvalla.

Työeläkkeessä ei ole tulokattoa. Jos tulosi ovat korkeat ja työurasi pitkä, eläkkeesi on suurempi. Jos taas työuran katkoksissa on paljon palkattomia jaksoja tai osa-aikatyötä pienillä tuloilla, myös eläkekertymä jää vaatimattomammaksi. Järjestelmä palkitsee sekä pitkäjänteisyyden että sen, että ansiot kasvavat vähitellen uran aikana.

Milloin eläke alkaa kertymään

Milloin eläke alkaa kertymään? Palkkatyöstä eläkekertymä alkaa 17-vuotiaana. Yrittäjällä YEL-vakuuttaminen alkaa 18-vuotiaana, ja siitä eteenpäin eläkkeen kertyminen perustuu ilmoittamaasi YEL-työtuloon. Nuorten ensimmäiset kesätyöt ja sivutyöt lasketaan mukaan, kunhan työsuhde ylittää vakuuttamisen vähimmäisrajan.

Ajatus on tärkeä: jo varhaiset ansiot eivät “valu hukkaan”. Kun nuori näkee ensimmäisen työeläkemaksun palkkalaskelmalla, taustalla syntyy myös pieni pysyvä lisä tulevaa eläkettä varten. Pitkällä aikavälillä nämä varhaiset vuodet lisäävät eläkepohjaa tuntuvasti.

Työeläkkeen kertyminen käytännössä

Pääsääntö on helppo muistaa. Työeläkkeen kertyminen on 1,5 % vuosituloista. Jos ansaitset 40 000 € vuodessa, sinulle kertyy tuolta vuodelta 600 € vuosieläkettä. Kuukausitasolle muunnettuna kertymä on noin 50 € kuussa, joka lisätään pysyvästi tulevaan eläkkeeseesi.

Työntekijänä maksat palkastasi työntekijän eläkemaksun, ja työnantaja lisää siihen oman osuutensa. Maksut rahoittavat järjestelmää, mutta eläkkeesi määrä ei riipu “palautuksena” omista maksuistasi, vaan karttumasta, joka lasketaan ansioista. Yrittäjällä logiikka on sama, mutta pohjana toimii YEL-työtulo – siksi liian matala työtulo näkyy väistämättä myös alemman eläkkeenä.

Eläkettä kerryttävät elämäntilanteet

Elämä ei ole pelkkää vakanssia ja palkkaliukumia. Siksi lainsäädäntö huomioi joitakin tilanteita, joissa et ehkä ole töissä, mutta saat etuutta. Näiltä ajoilta syntyy eläkkeen muodostuminen laskennallisella perusteella.

Tyypillisiä esimerkkejä ovat työttömyyspäiväraha, sairauspäiväraha, vanhempainetuudet, kotihoidon tuki, kuntoutusraha, omais- ja perhehoidon korvaukset sekä tietyin edellytyksin tutkinnon suorittaminen. Ulkomaantyö kerryttää eläkettä sen maan sääntöjen mukaan tai sopimuksin; tilanteet kannattaa tarkistaa ennen lähtöä. Pimeä työ ei kerrytä eläkettä lainkaan.

Miten eläke lasketaan

Laskennan ydin on yksinkertainen, vaikka termistöä on useampi. Vuositulot kerrotaan karttumaprosentilla (1,5 %), summataan koko uran ajalta, indeksoidaan palkkakertoimella nykyrahaksi ja lopuksi sovelletaan elinaikakerrointa. Kuukausieläke saadaan, kun vuosieläke jaetaan kahdellatoista.

Elinaikakerroin leikkaa hieman kuukausieläkettä sukupolvelle, jonka odotettu elinikä pitenee. Ajatus on, että eläkeaika pitenee koko väestössä, joten kuukausierä skaalataan kestävälle tasolle. Jokaiselle ikäluokalle vahvistetaan oma kerroin 62 vuoden iässä. Vaikutus on pysyvä, mutta jos elät odotetta pidempään, kokonaiseläkkeen määrä elinikäsi aikana ei välttämättä jää pienemmäksi.

Kun eläke on laskettu ja alkaa, sitä korotetaan työeläkeindeksillä. Ennen eläkkeelle siirtymistä aiempien vuosien ansiot muunnetaan palkkakertoimella nykypäivän tasolle, jotta esimerkiksi 1990-luvun palkat eivät jää arvossa jälkeen.

Paljonko eläkettä kertyy vuodessa

Kaava on selkeä: vuosiansiot × 1,5 %. Jos tulosi ovat 30 000 €, vuosikertymäsi on 450 €. Jos tulosi ovat 50 000 €, kertymä on 750 €. Kuukausitasolla puhutaan noin 37–62 eurosta lisäeläkettä per vuosi.

Yhden vuoden luvut näyttävät pieniltä, mutta 30–45 työvuotta muuttavat mittakaavan. Esimerkiksi keskimääräinen 40 000 € vuosiansio voisi tuottaa karkean 40 × 600 € = 24 000 € vuosieläkettä, eli noin 2 000 € kuukaudessa ennen elinaikakertoimen vaikutusta. Todellisuudessa uran aikainen palkkakehitys ja katkoksien pituus muuttavat kuvaa, mutta suuntaviiva on tämä: pitkä työura + vakaat ansiot = vahva eläkekertymä.

Paljonko eläke on palkasta

Kysymys “paljonko eläke on palkasta” voidaan vastata vain haarukkana, koska urat ovat erilaisia. Tyypillisesti pitkän, ehjän työuran jälkeen kokonaiseläke asettuu noin 50–60 %:iin työuran loppupään palkasta. Jos viimeiset vuodet olit 3 000 € kuukausipalkalla, kokonaiseläkkeen taso voi olla noin 1 500–1 800 € kuussa – riippuen karttumasta, uran pituudesta, elinaikakertoimesta ja eläkkeelle siirtymisen iästä.

Tähän päälle tulee verotuksen näkökulma. Eläketulon verotus on yleensä palkkaa kevyempää vähennysten vuoksi, eikä eläkkeestä mene samoja työntekijämaksuja. Siksi esimerkiksi 60 % palkasta eläkkeenä voi nettona vastata yllättävän suurta osaa entisestä ostovoimasta.

Eläkekertymä ikä

Eläkekertymä ikä -näkökulmassa on neljä olennaista asiaa. Ensiksi: kertymä alkaa 17-vuotiaana palkkatyöstä. Toiseksi: vuosina 2017–2025 53–62-vuotiaille oli siirtymäsäännös, jossa karttuma oli hieman korkeampi (1,7 %); jatkossa peruskarttuma on 1,5 % kaikille. Kolmanneksi: vakuuttamisvelvollisuuden yläikä (ylin eläkeikä) on syntymävuodesta riippuen noin 68–70 vuotta, ja sen jälkeen uutta kertymää ei enää synny. Neljänneksi: myöhempi eläkkeelle siirtyminen tuo lykkäyskorotuksen.

Ikä siis vaikuttaa sekä kertyvän ajan pituuteen että siihen, milloin saat oikeuden vanhuuseläkkeeseen. Alin eläkeikä nousee nuoremmilla ikäluokilla vähitellen, ja sen ohittaminen kasvattaa kuukausieläkettä kahdella tavalla: uusi kertymä + lykkäyskorotus.

Eläkekertymä 63 vuoden jälkeen

Moni pitää 63 vuotta henkisenä rajapyykkinä ja kysyy, mitä tapahtuu sen jälkeen. Nykyisillä ikäluokilla eläkekertymä 63 vuoden jälkeen jatkuu samalla 1,5 % perussäännöllä siihen saakka, kunnes oman ikäluokan yläikäraja tulee vastaan. Ennen vuotta 2017 yli 63-vuotiaille oli “superkarttuma” 4,5 %, mutta sitä ei enää ole.

Se, mikä edelleen tekee myöhäisemmästä eläköitymisestä houkuttelevan, on lykkäyskorotus: 0,4 % per lykkäyskuukausi eli noin 4,8 % per vuosi. Jos oikeutesi 2 000 € eläkkeeseen alkaa 63-vuotiaana, vuoden lykkäys nostaa sen noin 2 096 euroon kuukaudessa – pysyvästi. Päälle tulee vielä kyseisen lisätyövuoden 1,5 % kertymä. Yhdistelmä tuottaa usein 150–200 € suuremman kuukausieläkkeen yhtä lykkäysvuotta kohden.

Miten eläke kertyy yrittäjälle

Yrittäjällä kaikki nojaa YEL-työtuloon. Se ei ole kirjanpidon voitto tai liikevaihto, vaan arvio oman työpanoksen käyvästä arvosta. Miten eläke kertyy yrittäjänä? Samalla kaavalla: YEL-työtulo × 1,5 % vuodessa. Mitä realistisempi työtulo, sitä mielekkäämpi eläkekertymä ja myös parempi turva sosiaalietuuksiin (sairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha, jne.), jotka perustuvat samaan työtuloon.

Aliarvioitu työtulo “säästää” YEL-maksuissa nyt, mutta näkyy suoraan alempana eläkkeenä sekä pienempinä etuuksina. Siksi työtulon säätäminen ajan tasalle on käytännössä itsensä vakuuttamista.

Vuosikertymän esimerkit palkkatasoittain

Konkretia auttaa. Alla hahmotelmia siitä, paljonko eläkettä kertyy vuodessa eri vuosituloilla:

• 24 000 € vuodessa → 24 000 × 1,5 % = 360 € vuosieläke ≈ 30 €/kk
• 36 000 € vuodessa → 36 000 × 1,5 % = 540 € vuosieläke ≈ 45 €/kk
• 48 000 € vuodessa → 48 000 × 1,5 % = 720 € vuosieläke ≈ 60 €/kk
• 60 000 € vuodessa → 60 000 × 1,5 % = 900 € vuosieläke ≈ 75 €/kk

Kun nämä summat kertautuvat 35–45 vuoden aikana, kokonaisuus muodostuu merkittäväksi. Samaan aikaan urakehitys, palkankorotukset ja työsuhteiden pituus muuttavat kertyvien palojen kokoa.

Palkattomat jaksot ja hyvitykset

On hyvä tiedostaa, että osa elämän tärkeistä vaiheista kerryttää eläkettä laskennallisesti. Perhevapaista maksettavat etuudet, kuntoutus, sairauspäiväraha ja työttömyyspäiväraha voivat perustua joko aiempiin ansioihin tai laissa määrättyyn tasoon, josta kertymä lasketaan. Näin eläkkeen kertyminen ei pysähdy täysin, vaikka työelämään tulisi taukoja.

Tarkoitus ei ole korvata pitkäkestoisen palkkatulon kertymää, vaan pehmentää iskuja. Kun elämäntilanne muuttuu, myös eläkepohja saa pienen, mutta merkityksellisen lisän.

Paljonko eläke on palkasta elinkaaren näkökulmasta

Elinkaariajattelussa on kolme päävaihetta: uran alku, keskivaihe, loppuvaihe. Alussa palkka on tyypillisesti vaatimattomampi ja eläkekertymä pieni. Keskivaiheessa ansiot nousevat ja kertymä kiihtyy. Loppuvaiheessa karttuvat vuodet ovat arvoltaan suuria, koska palkkataso on usein uran korkein.

Kun kokonaisuutta suhteutetaan, “paljonko eläke on palkasta” riippuu siitä, miten paljon uraa on kertynyt nimenomaan korkeampien ansioiden aikaan. Jos palkka kohosi nopeasti ja pysyi korkealla pitkään, eläketaso asettuu hyvään suhteeseen. Jos palkka nousi vasta myöhään tai työvuosia jäi vähän, eläketaso jää pienemmäksi.

Mikä on hyvä eläke

“Mikä on hyvä eläke” on henkilökohtainen kysymys. Toiselle 1 500 € kuukaudessa riittää mainiosti, jos asumiskulut ovat pienet ja elämäntapa maltillinen. Toiselle 2 500–3 000 € arki on tavoite, jotta harrastukset ja matkustaminen onnistuvat ilman kompromisseja.

Käytännössä oman tavoitetason määrittely kannattaa aloittaa nykyisestä kulutuksesta. Kun tiedät kuukausimenosi ja niiden pysyvyyden eläkkeellä (asuminen, auto, vapaa-aika, terveys), saat realistisen raamin. Siihen peilataan työeläkkeen ennuste, mahdollinen kansaneläke, vapaaehtoiset säästöt ja sijoitukset. Hyvä eläke on taso, jolla talous rullaa stressittä sinun arjessasi.

Miten eläke kertyy julkisella ja yksityisellä sektorilla

Säännöt ovat samat ytimeltään, mutta eläkkeen muodostuminen julkisella puolella voi sisältää eri aikoina sovellettuja erityissääntöjä vanhoissa palvelussuhteissa. Uudemmat ansiot kuuluvat samaan 1,5 % karttumaan. Yksityisellä puolella logiikka on yhtenäinen: ansiot × 1,5 % → indeksointi → elinaikakerroin. Olennaista on, että työeläkeote kokoaa kaiken palvelushistorian riippumatta työnantajasta.

Lykkäyskorotus ja työn jatkaminen

Jos omassa taloussuunnitelmassasi on liikkumavaraa, lykkäyskorotus on tehokas keino kasvattaa kuukausieläkettä. 0,4 % jokaiselta lykkäyskuukaudelta (≈ 4,8 % vuodessa) on vahva, pysyvä korotus. Lisäksi saat luonnollisesti uuden työvuoden 1,5 %:n kertymän. Yhdistelmä on usein yllättävän tuottoisa, varsinkin jos eläkeikään on jo päästy ilman merkittäviä terveydellisiä esteitä.

Työeläkeote ja virheiden oikaisu

Työeläkeote on käytännössä eläkkeen “pankkitiliote”. Siitä näet vuosiansiot, jotka tuottavat eläkekertymä-euroja. Tarkista ote säännöllisesti. Jos työsuhde puuttuu tai tulotiedossa on virhe, pyydä korjausta. Oikaisu kannattaa hoitaa heti, sillä vanhojen tietojen todentaminen vaikeutuu ajan myötä.

Laske eläkkeesi

Suuntaa-antavan arvion saat, kun teet kolme askelta:

1. Kartoita tähän mennessä kertynyt eläke työeläkeotteelta.
2. Arvioi tulevat vuodet: palkkataso, työllisyys, mahdolliset katkokset.
3. Käytä laskuria (“laske eläkkeesi”) ja syötä tiedot. Kokeile myös eri eläkeikiä: alin, tavoite, ja +12–24 kk lykkäys. Näet, miten kuukausieläke muuttuu.

Tämän jälkeen sinulla on realistinen, päivittyvä kuva. Jos tulos jää kauas “mikä on hyvä eläke” -tavoitteestasi, voit reagoida: lisätä vapaaehtoista säästämistä, tavoitella palkkakehitystä, pidentää työuraa tai yhdistää näitä.

Eläkeikä ja joustot

Alin vanhuuseläkeikä määräytyy syntymävuoden mukaan ja nousee asteittain nuoremmilla ikäluokilla. Lisäksi on yläikä, jonka jälkeen uutta kertymää ei enää synny. Joustot syntyvät joko varhentamalla (pienempi kuukausieläke, mutta pidempi eläkeaika) tai lykkäämällä (suurempi kuukausieläke, mutta lyhyempi eläkeaika). Valinta on henkilökohtainen tasapaino terveyden, jaksamisen, perheen ja talouden välillä.

Verotus ja nettopalkka-ajattelu

Kuvaan kuuluu aina verotus. Eläkkeessä verotus on yleisesti palkkaa kevyempää, minkä vuoksi “paljonko eläke on palkasta” kannattaa tarkastella nimenomaan nettona. Kun työntekijämaksut poistuvat ja eläketulovähennykset vaikuttavat, eläkkeen ostovoima suhteessa entiseen nettopalkkaan voi olla parempi kuin pelkkä prosenttiluku antaa ymmärtää.

Pitkän aikavälin suunnitelma

Yksi toimiva tapa on muodostaa kolmen portaan suunnitelma:
Perustaso: työeläke + tarvittaessa kansaneläke.
Vapaaehtoinen taso: säännöllinen säästäminen tai sijoittaminen, joka alkaa hyvissä ajoin.
Joustotaso: päätös eläkkeelle siirtymisen ajankohdasta ja mahdollinen osa-aikatyö varhaisessa eläkeiässä.

Kun jokainen porras on mietitty etukäteen, taloudellinen epävarmuus vähenee ja eläkkeen muodostuminen on hallittua eikä yllätyksellistä.

Usein kysytyt käytännön asiat

Miten eläke lasketaan tiivistetysti?
Vuosiansiot × 1,5 % → summataan koko uralta → muunnetaan palkkakertoimella nykyarvoon → kerrotaan elinaikakertoimella → jaetaan 12:lla kuukaudeksi.

Miten eläke kertyy osa-aikatyöstä?
Samalla periaatteella; pienempi palkka = pienempi vuosikertymä. Pitkän uran vaikutus korostuu: useat pienet vuodet muodostavat lopulta merkittävän summan.

Paljonko eläkettä kertyy vuodessa pienissä tuloissa?
Jos vuositulo on 20 000 €, kertymä on 300 € vuodessa eli 25 €/kk. Pienikin kertymä on pysyvä ja kasvaa indekseillä.

Eläkekertymä 63 vuoden jälkeen – kannattaako jatkaa?
Usein kannattaa, jos se sopii elämäntilanteeseen. Lykkäyskorotus ~4,8 % vuodessa + uusi 1,5 % kertymä ovat yhteensä houkutteleva yhdistelmä.

Mikä on hyvä eläke?
Se, jolla arki sujuu ilman huolta. Monelle 1 800–2 500 € netto on “hyvä”, mutta oikea vastaus löytyy omasta budjetista.

Pienet valinnat, suuri vaikutus

Eläke ei synny kerralla, vaan tuhansista pienistä osista. Jokainen palkkaliuska, jokainen YEL-kuukausi ja jokainen työvuosi lisää oman senttinsä pinoon. Ajan yli pino kasvaa, ja kun indeksointi pitää arvon suunnilleen mukana, eläkkeestä muodostuu vankka kivijalka.

Samaan aikaan muutama harkittu valinta – laske eläkkeesi -arviointi, työeläkeotteen tarkistus, YEL-työtulon päivittäminen, lykkäyskorotuksen harkinta – voivat nostaa kuukausieläkettäsi sadoilla euroilla eläkepäiviksi. Se on paljon.

Yhteenveto käytännön askeliksi

1. Tarkista työeläkeote vähintään kerran vuodessa.
2. Arvioi tavoitetaso (“mikä on hyvä eläke” sinulle) ja budjettisi eläkkeellä.
3. Syötä tiedot laskuriin ja testaa skenaariot: palkkakehitys, katkokset, eläkeikä, lykkäys.
4. Päivitä suunnitelma: säästäminen, sijoittaminen, YEL-työtulo, urajoustot.
5. Seuraa kehitystä parin vuoden välein ja korjaa kurssia tarvittaessa.

Kun etenet näin, eläkekertymä ei ole musta laatikko, vaan läpinäkyvä, hallittava prosessi, jonka suuntaan voit vaikuttaa.

Sanasto ja avainsanat luontevasti käytettynä

• Eläkekertymä on työuran aikana kertyvä eläke, joka muodostuu ansioista ja hyvityksistä.
• Eläkkeen kertyminen viittaa vuosittaiseen 1,5 %:n karttumaan tuloista.
• Työeläkkeen kertyminen tapahtuu sekä palkasta että YEL-työtulosta.
• Eläkkeen muodostuminen kuvaa kokonaisprosessia: ansiot → karttuma → indeksit → elinaikakerroin → kuukausieläke.
• Paljonko eläke on palkasta riippuu uran pituudesta ja palkkatasosta; tyypillinen tavoite on 50–60 %.
• Eläkekertymä 63 vuoden jälkeen jatkuu perusprosentilla ja hyötyy lykkäyskorotuksesta.
• Mikä on hyvä eläke on henkilökohtainen kysymys; budjetti määrittää vastauksen.
• Miten eläke lasketaan: vuositulot × 1,5 % → summaan indeksit ja elinaikakerroin → jaa 12:lla.
• Miten eläke kertyy: ansiotyö, YEL, ja tietyt etuudet tuovat kertymää.
• Milloin eläke alkaa kertymään: palkkatyössä 17-vuotiaasta, yrittäjällä 18-vuotiaasta.
• Laske eläkkeesi -laskuri auttaa hahmottamaan eri eläkeiät ja skenaariot.
• Paljonko eläkettä kertyy vuodessa: ansiot × 1,5 %.
• Eläkekertymä ikä: ikä vaikuttaa kertymäaikaan, elinaikakertoimeen ja yläikään.

Viimeiset vinkit ja seuraavat askeleet

Suomen järjestelmä on rakennettu niin, että pitkä työura ja tasainen ansiotaso palkitaan. Eläkekertymä kasvaa vuodesta toiseen, indeksit pitävät historian mukana nykyhetkessä ja joustot – kuten lykkäyskorotus – antavat mahdollisuuden nostaa kuukausieläkettä, jos jaksat jatkaa hieman pidempään. Kun yhdistät tähän omat säästöt ja realistisen budjetin, rakennat eläkkeestäsi juuri sellaisen kuin haluat.

Disclaimer: Tämä artikkeli on yleisluonteinen katsaus Suomen eläkejärjestelmään ja eläkkeen kertymiseen. Sisältö ei ole henkilökohtaista talous- tai sijoitusneuvontaa. Säännöt voivat muuttua ja yksilölliset tilanteet vaihtelevat. Tarkista aina oma tilanteesi ja ajantasaiset tiedot viranomais- tai eläkelaitoksesi palveluista ennen merkittäviä päätöksiä.