Perintövero on yksi niistä veroista, joka herättää tunteita ja kysymyksiä lähes jokaisessa suomalaisessa jossain vaiheessa elämää. Ei ole harvinaista, että kun läheinen kuolee, surun keskellä esiin nousee nopeasti käytännön asioita. Yksi niistä on perintövero. Mitä se oikeastaan tarkoittaa? Paljonko perintövero on? Miten se määräytyy ja kuka sitä maksaa? Tässä artikkelissa sukellamme perintöverotuksen maailmaan Suomessa ja avaamme askel askeleelta, mitä perintöverotus todella pitää sisällään – ilman byrokraattista jargonia.
Miten perintövero toimii Suomessa?
Perintövero Suomessa on vero, joka maksetaan silloin, kun henkilö saa omaisuutta perinnön tai testamentin kautta. Suomessa perintövero on progressiivinen: mitä suurempi perintö, sitä suurempi vero. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että perintöveron suuruus ei ole vakio vaan kasvaa perintöosuuden arvon mukaan. Mutta kyse ei ole pelkästään summasta – myös sillä, kuka perii, on merkitystä. Perintövero määräytyy siis sekä perityn omaisuuden arvon että perillisen ja vainajan välisen sukulaisuuden perusteella. Tämä tekee koko järjestelmästä monimutkaisemman kuin moni alkuun arvaa.
Jos perittävä omaisuus on vähäinen, esimerkiksi muutamia kymmeniä tuhansia euroja, perintövero voi jäädä kokonaan maksamatta. Nimittäin alle 20 000 euron perintöosuus on verovapaa. Tämä raja koskee kutakin perillistä erikseen. Jos esimerkiksi kolme sisarusta perii yhteensä 60 000 euroa, kukaan heistä ei maksa veroa, koska kukin saa vain 20 000 euroa. Tällainen verovapaus on selkeästi tärkeä helpotus tavallisille perheille.
Kuinka paljon on perintövero?
Yleisin kysymys lienee tämä: paljonko on perintövero? Tai paljon on perintövero, niin kuin se arjessa usein muotoillaan. Tähän ei ole yhtä oikeaa euromääräistä vastausta, sillä perintövero määräytyy asteittain ja se riippuu monista yksityiskohdista. Suomessa on kaksi veroluokkaa. Ensimmäiseen kuuluvat lähisukulaiset, kuten lapset, vanhemmat ja puoliso. Toiseen veroluokkaan kuuluvat sisarukset, serkut, ystävät ja muut kaukaisemmassa suhteessa olevat. Tämä jako ei ole pelkkä tekninen yksityiskohta, vaan sillä on suuri vaikutus veron suuruuteen.
Perintövero prosentti ja veroluokat
Mikä on perintövero prosentti, kysytään usein tarkemmin. I veroluokassa perintövero alkaa 7 prosentista ja nousee jopa 19 prosenttiin. Verotus on porrastettua, eli ensimmäiset kymmenet tuhannet eurot verotetaan alemmalla prosentilla ja suuremmat summat kalliimmalla. Esimerkiksi 50 000 euron perinnöstä lähisukulainen maksaa veroa noin 3 700 euroa. II veroluokassa verotus on huomattavasti kovempaa: veroprosentti alkaa 19:stä ja nousee jopa 33 prosenttiin. Sama 50 000 euron perintö voi II luokassa johtaa yli 12 000 euron veroihin.
Perintöveron määrä siis nousee sekä perinnön arvon että veroluokan mukaan. Esimerkiksi jos lapsi perii 50 000 euroa, hänen veronsa on noin 3 700 euroa. Jos taas saman summan perii serkku, veroa voi kertyä jopa yli 12 000 euroa. Tämä ero johtuu täysin veroluokkajaosta. Siksi onkin tärkeää tietää, mihin luokkaan kuuluu. Monet yllättyvät siitä, että esimerkiksi sisarukset eivät kuulu ensimmäiseen veroluokkaan, vaan kakkosluokkaan.
Vähennykset ja erityistilanteet
Perintöveron suuruus ei kuitenkaan riipu ainoastaan rahasta. Laissa on otettu huomioon myös elämäntilanteet. Esimerkiksi alaikäinen lapsi saa 60 000 euron vähennyksen ennen verotusta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos lapsi perii 80 000 euroa, hän maksaa veroa vain 20 000 eurosta. Puoliso saa perintöverotuksessa 90 000 euron vähennyksen. Tämä tekee perintöveron määrästä kohtuullisemman niille, joille vainajan kuolema aiheuttaa myös taloudellisesti ison iskun.
On hyvä huomata, että nämä vähennykset eivät tule automaattisesti, vaan ne määräytyvät lainsäädännön perusteella ja näkyvät verottajan päätöksessä. Moni ei myöskään tiedä, että verottaja huomioi perintöosuuden nettona – eli vainajan velat ja perunkirjoituksen kustannukset vähennetään ennen verotettavan omaisuuden laskemista.
Milloin ja miten vero maksetaan?
Perintövero maksetaan vasta sen jälkeen, kun perukirja on toimitettu Verohallinnolle. Tämän dokumentin pohjalta verottaja laskee, kuinka paljon perintövero kullekin perilliselle kuuluu. Perintövero määrä tulee siis maksettavaksi henkilökohtaisesti – jokainen perillinen maksaa oman osuutensa. Perintövero ei ole yhteinen lasku kuolinpesälle, vaan jokaiselle osoitettu oma velvoite.
Perintövero maksuaika ja maksuerät
Perintövero maksuaika vaihtelee. Kun verottaja on tehnyt päätöksen, vero erääntyy yleensä kahdessa osassa. Ensimmäinen erä maksetaan noin kolmen kuukauden kuluttua päätöksestä, toinen pari kuukautta sen jälkeen. Jos veron määrä on alle 500 euroa, se maksetaan kerralla. Suuremmissa summissa voi myös hakea maksujärjestelyä. Tarvittaessa verottajalta voi hakea lykkäystä tai erissä maksamista, mutta tämä vaatii perustelut ja ajoissa tehtävän hakemuksen. Suuremmissa perinnöissä tämä voi olla hyvä vaihtoehto, etenkin jos omaisuutta ei ole heti realisoitavissa.
Perintövero asunto-osakkeesta
Entä miten toimii perintövero asunto-osakkeesta? Tässä kohtaa moni havahtuu: asunto ei ole rahaa, mutta sen arvo lasketaan täytenä perintöön. Asunnon perintövero lasketaan asunnon käyvästä arvosta kuolinhetkellä. Esimerkiksi jos perit 150 000 euron arvoisen asunnon, maksat veroa sen perusteella, vaikka et heti myisi asuntoa. Tämä voi aiheuttaa tilanteita, joissa perintövero pitää maksaa ennen kuin omaisuutta on edes saatu realisoitua.
On hyvä tiedostaa, että asunnon periminen voi aiheuttaa tilanteen, jossa perintövero on maksettava ennen kuin asunto on saatu myytyä. Tämä vaatii käytännön suunnittelua: mistä raha veroihin? Onneksi tähänkin on helpotuksia. Asunnon kohdalla on nimittäin yksi etu: perinnön saaja ei maksa varainsiirtoveroa. Tämä voi tarkoittaa tuhansien eurojen säästöä verrattuna tilanteeseen, jossa asunto ostettaisiin normaalisti kaupalla. Ja jos asunnon myy myöhemmin, mahdollinen luovutusvoitto lasketaan perintöverotusarvosta, mikä voi olla verotuksellisesti edullista.
Perintövero sisarukset – mikä tilanne?
Erityistapaus ovat sisarukset. Perintövero sisarukset -aihe nousee usein keskusteluun, koska moni olettaa, että sisarukset kuuluvat lähisukulaisiin. Verotuksessa näin ei kuitenkaan ole. Sisarus kuuluu II veroluokkaan, ja tämä tarkoittaa korkeampaa verotusta. Jos siis perit veljeltäsi tai siskoltasi 100 000 euroa, voit joutua maksamaan jopa 29 000 euroa veroa. Tämä yllättää monet.
Jos perittävällä ei ole puolisoa eikä lapsia, mutta on esimerkiksi veli tai sisko, verokohtelu ei ole suotuisa. Tämän vuoksi osa ihmisistä suunnittelee testamentin niin, että perintöä jaetaan useammalle henkilölle tai osalle rintaperillisistä, jolloin vero saadaan pidettyä kohtuullisempana. Tällaisissa tilanteissa asiantuntijan apu voi olla erityisen arvokasta.
Yrityksen tai maatilan perintö ja huojennukset
Suurten perintöjen kohdalla saatetaan puhua myös sukupolvenvaihdoksesta, esimerkiksi maatilojen tai perheyritysten kohdalla. Tällöin käytetään erityisiä verohuojennuksia, joilla perintöveron suuruus saadaan laskettua jopa 60 prosentilla. Ehto on, että yritystoimintaa jatketaan. Jos jatkaminen epäonnistuu, huojennukset voidaan periä takaisin. Tämä tekee asiasta monimutkaisen, mutta samalla se tarjoaa mahdollisuuksia järkevään perintösuunnitteluun.
Verohuojennusten tarkoitus on estää se, että elinkelpoinen yritys joudutaan myymään vain siksi, ettei perillinen pysty maksamaan veroja. Tämä logiikka on ymmärrettävä – yhteiskunta ei hyödy, jos sukutilat tai pienyritykset katoavat veroseuraamusten vuoksi. Siksi myös maksuaikaa voidaan pidentää jopa kymmeneen vuoteen, jos tietyt ehdot täyttyvät.
Voiko perintöveroa pienentää tai välttää?
Voiko perintöveroa siis välttää? Ei kokonaan, mutta sitä voi lieventää. Elinaikaiset lahjoitukset voivat pienentää perintöveroa, kunhan ne tehdään suunnitelmallisesti. Lahjoja, jotka jäävät alle 5 000 euron ja tapahtuvat kolmen vuoden välein, ei veroteta. Tämä tunnetaan kolmen vuoden sääntönä. Myös testamentilla voidaan vaikuttaa siihen, kuka perii ja kuinka paljon, ja sitä kautta optimoida perintöveron määrää.
Testamentissa voi esimerkiksi määrätä, että omaisuutta jaetaan usealle lapsenlapselle, jolloin kukin saa alle 20 000 euroa ja välttyy kokonaan verolta. Tai omaisuutta voidaan jakaa useampaan osaan niin, että mahdollisimman moni hyötyy verovapaasta osuudesta. Tämä voi vaatia asiantuntevaa suunnittelua, mutta tulos voi olla huomattava.
Voiko perinnöstä luopua?
Entä jos ei halua ottaa perintöä vastaan? Perinnöstä voi myös luopua, ja se on tehtävä ennen kuin perintö otetaan vastaan. Jos luopuminen tapahtuu heti ja ilman ehtoja, perintö siirtyy seuraavalle perilliselle ilman, että luopuja maksaa veroa. Tämä voi olla keino siirtää omaisuutta suoraan lapsenlapsille, ohittaen yhden sukupolven ja yhden verotuskierroksen.
Tärkeää on huomata, että luopumisen on tapahduttava kirjallisesti ja ajallaan. Jos perintö otetaan vastaan edes osittain – vaikkapa lunastamalla edesmenneen henkilön auto – luopumista ei enää voi tehdä. Verottaja katsoo tällöin, että perintö on otettu vastaan, ja verovelvollisuus syntyy.
Paljonko perintövero on?
Kokonaisuudessaan perintöveron suuruus riippuu monista tekijöistä. Vastaus kysymykseen paljonko perintövero on ei ole yksiselitteinen. Se riippuu siitä, kuka perii, kuinka paljon ja minkälaista omaisuutta. Perintövero määrä voi vaihdella muutamasta sadasta eurosta useisiin kymmeniin tuhansiin. Yleisesti ottaen veron osuus peritystä omaisuudesta on muutamia prosentteja, mutta väärässä veroluokassa tai suurella summalla se voi kivuta nopeasti ylös.
Kannattaako perintöön varautua?
Perintövero suuruus on Suomessa siis jotain, mitä kannattaa ennakoida. Vaikka veronmaksu ei ole koskaan miellyttävä asia, sen hallinta on mahdollista. On viisasta tutustua asiaan jo ennen kuin perintötilanne tulee eteen, etenkin jos tietää, että omaisuus on merkittävä. Verosuunnittelu ei ole vain varakkaita varten – se voi helpottaa käytännön järjestelyjä ja vähentää yllättäviä kuluja. Myös tunteiden keskellä käytännön asioiden sujuvuus voi olla arvokasta.
Perintövero Suomessa tänään
Lopuksi on hyvä muistaa: perintövero suomessa on edelleen voimassa oleva vero, eikä sen poistamisesta ole toistaiseksi tehty päätöksiä. Moni pitää sitä epäoikeudenmukaisena, mutta sen puolustajat näkevät sen keinona jakaa vaurautta ja tasata eroja. Joka tapauksessa se on osa suomalaista verojärjestelmää, ja siihen kannattaa suhtautua käytännöllisesti. Tieto ja valmistautuminen ovat avainasemassa.
Tämä artikkeli on informatiivinen, eikä se korvaa henkilökohtaista neuvontaa tai viranomaistietoa. Tarkista aina ajantasaiset verotustiedot Verohallinnon verkkosivuilta.
