Moni miettii vuosittain, paljonko saa tienata verottomana Suomessa. Kysymys nousee usein esiin etenkin opiskelijoiden, osa-aikatyöntekijöiden ja eläkeläisten keskuudessa, mutta kiinnostaa yhtä lailla myös sivutöitä tekeviä ja kevytyrittäjiä. Ajatus siitä, että voisi ansaita tuloja ilman verojen maksua, houkuttelee, mutta miten tämä todellisuudessa toimii?
Verottomuus ei tarkoita sitä, ettei tuloista koskaan makseta mitään, vaan että ne jäävät alle sen rajan, jossa tulovero alkaa kertyä. Tässä artikkelissa pureudutaan yksityiskohtaisesti siihen, kuinka paljon saa tienata verottomana vuonna 2025, miten veroprosentti määräytyy, mitä eri tulolajeja verovapaus koskee ja miten omaa verotusta voi seurata fiksusti vuoden aikana.
Mitä verottomana tienaaminen tarkoittaa
Verottomana tienaaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että ansiotulosi jäävät niin pieniksi, ettei niistä synny maksettavaa tuloveroa. Suomessa verotus on progressiivinen, eli mitä enemmän tuloja saat, sitä suurempi osa niistä menee veroihin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että pienistä tuloista menisi mitään – päinvastoin.
Jos tienaat vähän, veroprosenttisi voi olla nolla, mikä tarkoittaa, että työnantajasi ei pidätä palkastasi tuloveroa lainkaan. Silti palkasta vähennetään automaattisesti lakisääteiset maksut, kuten työeläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu. Näitä ei voi välttää, koska ne eivät ole veroa vaan osa sosiaaliturvajärjestelmää.
Käytännössä siis, vaikka tienaisit verottomasti, palkkakuitissasi näkyy yhä pieni vähennys. Se ei kuitenkaan mene verottajalle vaan eläke- ja työttömyysrahastoihin. Tämä on tärkeää ymmärtää, jotta ei ylläty, vaikka veroprosentti olisikin 0 %.
Kuinka paljon saa tienata verottomana vuodessa
Vuonna 2025 Suomessa voi ansaita noin 15 000 euroa vuodessa ilman, että tuloista maksetaan tuloveroa. Tämä on niin sanottu veroton tuloraja, joka määrittyy automaattisten vähennysten perusteella. Veroja aletaan maksaa vasta, kun ansiotulot ylittävät tämän rajan.
Tarkka verovapauden raja ei ole kaikille sama. Se riippuu esimerkiksi kotikunnasta, kirkollisverosta ja mahdollisista vähennyksistä. Kunnallisverotus ja valtionverotus muodostavat yhdessä suurimman osan tuloverosta, mutta molemmissa on omat vähennyksensä, jotka keventävät verotusta pienituloisilla.
Esimerkki käytännössä
Jos henkilö tienaa 1 200 euroa kuukaudessa eli 14 400 euroa vuodessa, hänen veroprosenttinsa on käytännössä 0 %. Hän ei siis maksa tuloistaan veroa. Jos tulot nousevat 16 000 euroon, veroa kertyy vain muutamia kymppejä vuodessa.
Tämä tarkoittaa, että rajan ylittäminen ei aiheuta suurta verotuksellista loikkaa. Progressiivinen järjestelmä suojaa pienituloisia ja varmistaa, että verotus nousee asteittain, ei kerralla.
Miksi verovapaa raja on olemassa
Verovapaa tuloraja on keino suojata pienituloisia liialliselta verotukselta. Suomessa on haluttu varmistaa, että työnteko on aina kannattavaa, ja että jokaisesta ansaitusta eurosta jää käteen jotain.
Tätä tukevat automaattiset vähennykset, kuten työtulovähennys ja kunnallisverotuksen perusvähennys. Nämä vähennykset laskevat verotettavan tulon määrää, mikä tekee mahdolliseksi sen, että tietyllä tulotasolla veroprosentti putoaa nollaan.
Vuonna 2025 kunnallisverotuksen perusvähennys on noin 4 115 euroa, ja sen lisäksi työtulovähennys voi olla useita tuhansia euroja. Kun nämä vähennykset lasketaan yhteen, lopputulos on se, että verotettavaa tuloa ei yksinkertaisesti jää jäljelle.
Veroprosentti tulorajat – miten ne toimivat
Moni on kuullut puhuttavan veroprosentin tulorajoista. Ne tarkoittavat niitä tulojen rajakohtia, joissa veroprosentti muuttuu. Suomen progressiivinen järjestelmä on rakennettu niin, että veroprosentti nousee portaittain tulojen kasvaessa.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että ensimmäiset ansaitut eurot ovat verottomia tai lähes verottomia, ja vasta kun tulot ylittävät tietyn summan, verotus alkaa. Jos ylität rajan, uusi veroprosentti ei koske koko tuloasi, vaan vain sitä osaa, joka ylittää kyseisen tulorajan.
Esimerkkejä vuoden 2025 veroprosenteista
- 10 000 € vuodessa → 0 %
- 15 000 € vuodessa → 0 %
- 20 000 € vuodessa → noin 1–2 %
- 30 000 € vuodessa → noin 10 %
- 40 000 € vuodessa → noin 15 %
- 50 000 € vuodessa → noin 20 %
- 60 000 € vuodessa → noin 23 %
- 70 000 € vuodessa → noin 26 %
Kuten huomaat, veroprosentti nousee maltillisesti. Tämä tekee verotuksesta tasapuolista ja ennustettavaa. Pienituloisilla veroprosentti on olematon, kun taas keskituloisilla se liikkuu noin 10–20 prosentin välillä.
Miten veroprosentti määräytyy
Veroprosentti määräytyy vuosittain arvioitujen tulojen ja vähennysten perusteella. Kun haet verokorttia, ilmoitat verottajalle, paljonko arvioit ansaitsevasi vuoden aikana. Tämän tiedon perusteella verottaja laskee pidätysprosenttisi.
Veroprosentti koostuu seuraavista osista:
- Valtion tulovero, joka on progressiivinen
- Kunnallisvero, joka riippuu kotikunnasta
- Mahdollinen kirkollisvero, jos kuulut kirkkoon
- Yle-vero, joka alkaa vasta tietyn tulorajan jälkeen
Lisäksi palkasta peritään eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut, mutta ne eivät ole tuloveroa, vaikka näkyvätkin palkkakuitissa pidätyksinä.
Valtion tulovero alkaa vasta noin 21 000 euron kohdalla vuonna 2025, joten sitä pienemmistä tuloista ei mene valtionveroa lainkaan. Kunnallisvero puolestaan vaihtelee kunnittain ja on tyypillisesti 4,7–10,9 %.
Yle-veron rajat
Yleisradioveroa peritään vuonna 2025 vain, jos tulot ylittävät 15 150 euroa vuodessa. Sen määrä on 2,5 % tuloista, mutta korkeintaan noin 160 euroa vuodessa. Tämä tarkoittaa, että pienituloiset eivät maksa Yle-veroa lainkaan.
Verokortin tuloraja ja lisäprosentti
Verokortissa näkyy aina kaksi lukua: veroprosentti ja tuloraja. Tuloraja kertoo, kuinka paljon voit ansaita vuodessa kyseisellä veroprosentilla. Jos tienaat enemmän, ylimenevään osaan sovelletaan lisäprosenttia, joka on yleensä korkeampi.
Esimerkiksi jos verokortissasi lukee:
- Tuloraja: 20 000 €
- Veroprosentti: 10 %
- Lisäprosentti: 30 %
Voit tienata 20 000 euroon asti 10 % verolla, ja sen ylittävät tulot verotetaan 30 % mukaan. Tämä ei tarkoita, että koko tulosi menisivät isommalla prosentilla, vain ylimenevä osa.
Siksi tulorajan seuraaminen on tärkeää. Jos näyttää siltä, että ansaitset enemmän kuin arvioit, voit muuttaa verokorttiasi helposti OmaVerossa. Näin vältät isot pidätykset loppuvuodesta ja mahdolliset jäännösverot.
Kevytyrittäjän ja freelancerin verottomat tulot
Moni tekee nykyään kevytyrittäjyyttä tai satunnaisia toimeksiantoja palkkatyön ohella. Näissä tilanteissa kuinka paljon saa tienata verottomana riippuu siitä, onko tulot ilmoitettu ansio- vai pääomatuloina.
Kevytyrittäjä toimii usein laskutuspalvelun kautta, ja hänen saamansa tulot ovat ansiotuloa. Sama 15 000 euron verovapaa raja pätee myös näihin tuloihin. Jos taas toimitaan yrityksen nimissä, kuten toiminimellä, tulot ilmoitetaan yrittäjän omassa veroilmoituksessa, ja verot määräytyvät samalla tavalla ansiotulona.
Pienimuotoinen yritystoiminta ei siis tarkoita automaattisesti verollisuutta, mutta verottaja katsoo kokonaisuutta: jos tuloja on säännöllisesti ja paljon, veroa aletaan kertyä.
Verottomat tulot, joita ei lasketa ansiotuloiksi
Kaikki tulot eivät ole veronalaisia. Suomessa on monia tilanteita, joissa voi saada rahaa täysin verovapaasti. Tällaisia ovat esimerkiksi:
- Lahjat (jos arvo jää alle 5 000 euron kolmen vuoden aikana samalta lahjoittajalta)
- Stipendit ja apurahat (verovapaita tiettyyn rajaan asti)
- Satunnaiset tavaroiden myynnit (esim. kirpputorilla, jos ei ole jatkuvaa liiketoimintaa)
- Luovutusvoitot alle 1 000 € vuodessa
- Työnantajan tarjoamat verovapaat edut, kuten liikuntasetelit tietyissä rajoissa
Nämä eivät kasvata verotettavaa ansiotuloa, joten niiden avulla voi ansaita rahaa täysin verottomasti, kunhan pysyy rajoissa.
Miten paljon saa tienata ilman veroja käytännössä
Jos haluaa tietää paljonko saa tienata ilman veroja, paras tapa on tarkistaa verokortin tiedot. Käytännössä vuonna 2025 verovapaa raja liikkuu 15 000 euron paikkeilla, mutta yksilölliset erot voivat olla jopa tuhansia euroja.
Kunta, kirkollisvero ja mahdolliset vähennykset vaikuttavat kaikki lopputulokseen. Siksi kahdella samalla palkalla olevalla henkilöllä voi olla eri veroprosentti.
Esimerkiksi Helsingissä asuva veroton tuloraja voi olla hieman matalampi kuin kunnassa, jossa kunnallisvero on pienempi. Samoin kirkkoon kuuluminen nostaa kokonaisveroprosenttia, koska kirkollisveroa ei voi vähentää.
Kannattaako jäädä verottomaksi?
Moni saattaa miettiä, onko järkevää pysyä verottoman tulorajan sisällä. Totuus on, että sitä ei yleensä kannata tehdä tarkoituksella.
Kun tulot kasvavat ja verotus alkaa, et menetä koko lisätienestiäsi, vaan vain pienen osan. Jos veroprosenttisi on 10 %, saat jokaisesta ylimääräisestä 100 eurosta yhä 90 euroa itsellesi. Verotus ei koskaan syö kaikkea.
Lisäksi korkeammat tulot voivat mahdollistaa paremman elintason ja säästämisen. Verotus kasvaa tasaisesti, eikä missään vaiheessa tule jyrkkää rajaa, jossa kaikki menisi valtiolle.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Vuonna 2025 suomalainen voi ansaita noin 15 000 euroa vuodessa verottomasti. Tämä johtuu automaattisista verovähennyksistä ja progressiivisesta järjestelmästä, joka suojaa pienituloisia.
Kun tulot ylittävät tämän rajan, veroprosentti kasvaa asteittain, eikä ylitys aiheuta suurta verotaakkaa. Jokainen voi tarkistaa oman tilanteensa verokortista ja tarvittaessa muuttaa sitä OmaVerossa vuoden mittaan.
Verottomana tienaaminen on mahdollista etenkin pienituloisille, opiskelijoille, eläkeläisille ja sivutöitä tekeville. Myös monet satunnaiset tulot, kuten lahjat ja pienet myynnit, voivat olla täysin verovapaita.
Disclaimer: Tämä artikkeli käsittelee Suomen verotusta vuonna 2025 yleisellä tasolla. Verolainsäädäntö ja vähennykset voivat muuttua, joten ajantasaiset tiedot kannattaa tarkistaa Verohallinnon virallisista lähteistä. Artikkeli ei sisällä henkilökohtaista veroneuvontaa, ja jokaisen verotukseen vaikuttavat omat olosuhteet.
